tiistai 4. toukokuuta 2010

Viva Las Vegas (+ Grand Canyon) !

Spring Breakista jo vierähti "pikkuisen" aikaa mutta kirjoittelen siitä nyt tänne. Breikki oli 25.3.-4.5. mutta me aloitettiin se jo aiemmin keskiviikkona.

Keskiviikko 24.3.

Herättiin aamulla kolmen aikaan ei-niin-pirteinä, lähdettiin kohti Dullesin kenttää ja saatiin kuulla, että meidän lento on peruttu. Se lähti onneksi kuitenkin klo 7 kuuden sijaan. Lennettiin Denveriin, mutta meidän lento sieltäkin oli peruttu niinkuin monetkymmenet muutkin lennot yön ja aamupäivän aikana lumisateen takia. Kenttä oli siis ihan täynnä porukkaa ja kaikki yritti päästä pois Denveristä. Mike soitti Unitedille ja ne sanoi että seuraava mahdollinen lento olis sitten parin päivän päästä illalla. Oli aika masentuneet fiilikset, kun oltiin sovittu, että nähtäisiin Lucasin (se brasilialainen vaihtari Havaijilta) kanssa ja se olisi liian myöhäistä jo perjantaina. Jonotettiin sitten kolme tuntia asiakaspalveluun ja luojankiitos saatiin liput seuraavalle aamulle Lindan ja Miken premier-statuksen avulla. Päätettiin silti jäädä stand-by seuraaville lennoille siinä toivossa ettei ehkä tarvis jäädä Denveriin yöksi. Listalla päästiin myös kaikkien normaalien matkustajien edelle. Onni potkaisi meitä kolmannella lennolla joskus kolmen aikaan ja saatiin viimeiset paikat lentokoneeseen. En edes tajunnut mitä tapahtui, kun olin nukkumassa siellä penkeillä. Unipöhnässä vaan lähetin Lucasille viestin "I'll be there in a little bit." Se raukka oli ihan sekaisin, että mitä nyt tapahtuu.

Vegasin kentällä huomasi heti, että ollaan tosiaan oikeassa paikassa. Heti kun koneesta pääsi ulos niin edessä oli kiva rivi uhkapelikoneita vai miksi niitä kutsuiskaan. Suunnattiin ensin hotellille eli Embassy Suitesiin, jätettiin laukut sinne ja haettiin Lucas sen asuinalueelta n. 20 min keskustasta. Jäätiin niille vähäksi aikaa istumaan olohuoneeseen ja tutustumaan hostvanhempiin. Oli niin outoa nähdä taas Lucas! Mentiin syömään yhteen meksikolaiseen ravintolaan sinne lähiöön ja sitten pitikin taas viedä Lucas takaisin. Ei vielä tarvinnu kuitenkaan hyvästejä sanoa, kun nähtäisiin seuraavana päivänä.

Pelikoneet käytössä lentokentällä.
Torstai 25.3.

Aamulla lähdettiin kasinokierrokselle. Päätettiin ostaa dollarin chippejä eli niitä kolikoita, joita käytetään rahana kaikista isoimmista kasinoista. Kierrettiin mm. Palms, Luxor, Mandalay Bay, Hard Rock Cafe, Casino Royale ja Bellagio. Bellagiossa meidät kutsuttiin illan Barbie-bileisiin sinne yökerholle ja ne olis laittanu meidän hiukset ja meikit ja kaikki. Olisin niin halunnu mennä sinne! Käytiin myös Welcome to Las Vegas -kyltillä. Lucas pääsi koulusta jo yhden aikaan ja tavattiin sen jälkeen New York New Yorkissa. Käytiin testaamassa se vuoristorata, joka kulkee New York New Yorkin ympärillä. Se oli ihan järkyttävä kokemus. Pakko oli pitää käsillä kiinni niistä olkatuista, kun muuten olis varmaan ilman päätä pitäny selvitä. Ja siitä maksettiin jotain $14. Lucas ei ollu koskaan nähny MGM Grandin leijonia vaikka Vegasissa asuukin niin päätettiin siellä käydä seuraavana, ja se oli muutenkin NY NY:n vieressä. Leijonat oli nukkumassa niin ne oli vähän tylsiä. Käytiin myös Luxorissa ja Harrah'sissa. Käytiin syömässä Chipotlessa, tai kaikki muut except me. Hain ruokani Panda Expressistä, koska en oo mikään Chipotlen paras ystävä. Kaikki rakastaa Chipotlea täällä! Sille on jopa oma iPhone app.

Excalibur.

Mandalay Bay.

Britney Spearsin timanttinen asu Hard Rock Cafessa.


Lindan, Miken ja Pernillan kans Las Vegas signilla.

Bellagion pääsiäisnäyttely.

Lucasin kans New York New Yorkin edessä.

Lucas Luxorin ovilla.

Illaksi mentiin Venetianiin eli mun lempikasinoon! Se on tosi hieno. Näyttää kuin kävelis Venetsiassa. Taivas on maalattu siniseksi ja koristeltu pilvillä, kuljettiin katuja pitkin, joiden ympärillä oli "taloja" ja siellä läpi meni ne kanaalit joita pitkin gondolit kulki ja niiden soutajat lauloi kaikkia italialaisia seneradeja. Mekin eksyttiin gondolin kannattamiksi Pernillan ja Lucasin kanssa. Se italialaismies lauloi kauniit seneradit meille ja oli hauskaa. Syötiin myös italialaista uskomattoman hyvää (ja kallista) jäätelöä ja shoppailtiin vähän.

The Venetian.
Gondoleja.

Viimeiseksi mentiin Fremont Streetille. Se on sellainen katu, jonka katto on kuin leffan valkokangas. Ei sitä materiaalia, mutta siinä näytetään koko ajan jotain esityksiä. Siinä ympärillä on monta kasinoa, kuten Four Queens ja matkamuistomyymälöitä. Siellä oli just jotkut privatebileet menossa ja päädyttiin ensin vahingossa aitojen sille puolelle. Siinä katossa näytettiin esitys We Will Rock Youn tahdissa ja se oli tosi hieno. Ja siellä mainostettiin yhdessä vaiheessa jopa Finlandia vodkaa. Alkoi olla jo myöhä niin me vietiin Lucas kotiin ja sanottiin kerrankin ne kunnon hyvästit, jotka Havaijilla jäi väliin. Kovasti se on Suomeen tulossa ja minä ehkä Brasiliaan joskus menossa niin saatetaan vielä nähdä joskus.

Fremont Street.



Perjantai 26.3.

Aamulla syötiin Pernillan kanssa kahdestaan Embassy Suitesin uskomaton aamiainen, kun Linda ja Mike  oli Costcossa ostamassa syötäviä reissulle. Käytiin "maailman isoimmassa matkamuistomyymälässä" shoppailemassa ja lähdettiin ajelemaan kohti Arizonaa. Vegasista kun lähtee niin näkee tosiaan, että se on aavikon keskellä. Ajeltiin muutama tunti ja pysähdyttiin Hoover Damille ottamaan kuvia. Se on sellainen hirveän iso pato, jonka toisella puolella oltiin jo Arizonassa. Sieltä taas ajeltiin muutama tunti Grand Canyonille vuorivuohia?? (mountain goatseja) nähden ja Route 66:iä pitkinkin ajeltiin. Siellä oli sellainen söpö kylä sen varrella. Grand Canyonin luonnonpuiston porteista ajettiin sisään auringonlaskun aikaan ja ehdittiin sitä ihailemaan vielä kielekkeille. Oli nättiä ja punaista. Grand Canyon on ihan uskomattoman iso eikä se näytä edes oikealta, kun se näyttää niin sumuiselta ja epätarkalta. Siellä oli ihan sairaan kylmä. Luntakin oli maassa! En ihan sitä odottanut vaikka meille sanottiinkin ettei ole mikään lämmin ilma niin tuskissani olin sitten nahkatakissa ja Unitedin vilttiä kannoin joka paikkaan. Ei siinä sitten muuta tehty kun check in hotelliin.

Hoover Damilta. Ne on rakentanu tuota siltaa jo vuosia muttei se oo vieläkään valmis.

Hoover Dam.

Arizonassa keskellä ei-mitään.

Grand Canyon auringonlaskun jälkeen.


Lauantai 27.3.

Mentiin aamupäivällä katsomaan IMAX-leffa Grand Canyonista ja kierreltiin sitten taas kanjonin eri pisteitä, mm. Hopi Point, Pima Point ja Desert View. Siinä vierähti aikaa, kun pisteiltä toisille ajellessa meni pari tuntia. Välillä piti myös hypätä bussin kyytiin. Nähtiin poroja, hirviä ja peuroja teiden varsilla ja tutustuttiin intiaanimyymälöihin ja hotelliin, joka sijaitsee ihan siinä kielekkeellä. Sieltä on kivat näkymät. Pian olikin jo auringonlasku ja ihailtiin sitä Hopi Pointilla, koska se on kuulemma suurimman osan lemppari. Canyon vaihtoi värejä juuri ennen auringonlaskua punaisesta violettiin.



Hirvi vai mikä se oli.

Sunnuntai 28.3.

Aamulla aloitettiin matka kohti Vegasia. Pysähdyttiin siinä samassa Route 66 kylässä ja viivyttiin melkoinen tovi kuvia ottaen ja matkamuistomyymälöitä kierrellen. Linda löysi vaikka mitä ostettavaa mutta me muut ei niinkään. Oli mun rakkaan pikkuveljen 17-v synttärit ja Linda oli luvannut, että saan soittaa sen kännykästä autossa. Kännykkää ei sitten kuitenkaan löytynyt mistään niin päädyin yrittämään maksullista puhelinta. Kiersin kolme paikkaa läpi ennen kuin löysin sellaisen ja sen omistaja ei tiennyt miten sitä käytetään niin laitoin vaan kaikki omistamani kolikot sinne ja näppäilin numeron niinkuin näppäilisin sen jenkkikännykkään. Olin ihan murheellinen, kun ei onnistunut mutta Mike tuli auttamaan niin sain soitettua. Mulla piti sanoa se numero ääneen ja ne yhdisti. Onnistuin Jussin kans puhumaan vähän aikaa! <3



Lähdettiin sitten taas reissun päälle. Ylitettiin Hoover Dam ja pian oltiinkin Vegasissa. Heti alkajaisiksi Linda kävi ostamassa uuden kännykän ja mentiin syömään Red Lobsteriin. Ilta oli jo hämärtynyt niin jatkettiin hotellille, joka oli tällä kertaa Luxor. Sen hissit menee silleen hienosti sivuttain ylimmäisiin kerroksiin, koska se on pyramiidin mallinen!

Luxor.

Maanantai 29.3.

Pakattiin kamppeet Luxorista, koska loppuaika yövyttäisiin New York New Yorkissa. Haluttiin kokeilla pari erilaista hotellia. Aamulla mentiin Pernillan kanssa shoppailemaan muutamaksi tunniksi Las Vegas Premium Outletsiin. Se on paras Outlet mall missä oon tähän mennessä ollut! Löysinkin aika paljon sieltä, esim. Pernillan synttärilahjan. Ostin myös kolme paria converseja, koska niitä myytiin niin halvalla ja lasten koot oli vain $25, ja nekin minun pikkujalkoihin sopii. Kerrankin oli jotain hyötyä siitä, että on minijalat. Kierreltiin sitten taas Kasinoita; Mirage, Treasure Island, Wynn ja Encore, Circus Circus ja Palazzo. Illalla ihailtiin Bellagion suihkulähdeshow pariinkin kertaan. Syötiin In-N-Out Burgerissa, koska niitä ei itärannikolta löydy. Saatiin sieltä taas  uusia kavereita Pernillan kans. Jotain lentopalloilijoita LA:sta, jotka halusi lähteä meidän kans yöelämään seikkailemaan. Noustiin nukkumaan New York New Yorkin pilvenpiirtäjiin.

New York New York.

Premium Outlets.

Treasure Island.

Wynn sisältä.

Encore sisältä.

Palazzon sateenvarjot.


Bellagion suihkulähteet.


Paris.

Tiistai 30.3.

Oli Pernillan syntymäpäivä. Istuttiin ensin altaalla aamusta ja lähdettiin sitten kaupunkia kiertämään. Mentiin taas sille samalle outlet mallille, koska Pernilla halusi palauttaa jotain ja minä kävin ostamassa yhden Tommy Hilfigerin hupparin, jonka unohdin edellisenä päivänä ostaa. Käytiin yhdessä matkamuistomyymälässä, jossa Mike ja Linda oli käyneet edellisenä päivänä. Sen pyörittäjä on suomalainen Mikko Melander ja aina, kun sinne tulee pohjoismaalaisia, ne työntekijät käy hakemassa Mikon paikalle. Oli kiva taas puhua suomea vaikka molemmilla tökki ihan hienosti. Ihan hyvin se Mikko osasi vaikkei oo Suomessa 7 vuoteen käynytkään. Käytiin lounaalla yhdessä kreikkalaisessa ravintolassa, jossa Mike oli joskus ennen käynyt lukemattomilla Vegasin työreissuillaan. Ostettiin myös Pernillalle synttäri"kakku" viereisestä cupcake bakerystä ja laulettiin Happy Birthday siinä parkkipaikalla ohikulkijakuoron kanssa. Käytiin katselemassa Caesars Palacea sisältäpäin ja shoppailemassa pari tuntia Forum-ostoskeskuksessa mm. Playboy Storessa. Palattiin takaisin hotellille laittautumaan iltaa varten. Mentiin synttäri-illalliselle Woo -nimiseen aasialaiseen ravintolaan. Ruoka siellä oli ihan taivaallista ja hintansa arvoista ja kokki tuli itse onnittelemaan päivänsankaria ja Pernilla sai sellaisen aasialaisen hienon synttärileivoslautasen.

Synttärisankari "kakun" kans.

Caesars Palacesta. Jos ootte nähny Hangoverin niin pitäis näyttää tutulta.

Mun annos Woo:ssa. Paras lohenpalanen, jonka oon koskaan syöny.

Illallisen jälkeen kiiruhdettiin vieressä seisovaan Venetianiin ja katsottiin siellä Blue Man Groupin show. Se oli ehkä parasshow, jonka oon koskaan nähnyt! Enkä oo ikinä nähny mitään sellasta. Ja sitä on tosi vaikea sanoin kuvailla, se pitää nähdä! Se oli kolmen siniseksi maalatun miehen show. Ne ei puhu sanaakaan koko esityksen aikana vaan esitys koostuu musiikista, teksteistä ja teoista. Heti alussa alkutekstit oli tosi hauskat. Ensin ne esitteli jotain tärkeitä henkilöitä, jotka sattui olemaan yleisössä ja sitten jotain ihan random ihmisiä ja sitten kaikkea ihan sekavaa. Esityksessä ne soitti rumpuja, joista maali roiskui ympäriinsä, otti yleisöstä yhden tytön sinne lavalle, kuvasi yleisöä, ja pisti meidät tekemään jotain liikkeitä ja teki vaikka mitä muuta. Lopuksi koko yleisö käärittiin vessapaperiin. En osaa yhtään paremmin selittää mutta se esitys oli ihan huippu ja niin hauska, että meinasin tosi monta kertaa oikeasti kuolla nauruun! Jos joku tuli myöhässä niin sillon esitys keskeytetään, sireenit alkaa ulvoa ja kuulutus "You're late" huutaa vaikka kuinka pitkään ja kamerat kuvaa myöhässätulijoita. Oli niin hauskaa! Esityksen jälkeen otettiin kuvia kaikkien Blue Manien kanssa ja annettiin yhden pussata meidän lippujakin. Se maali on vieläkin kosteaa! Annoin Pernillalle synttärilahjaksi Victor Rolfin Flowerbomb -hajuveden ja Mike ja Linda antoi iPod touchin. Wictorilta eli poikaystävältään Pernilla saa ulkomaanmatkan takaisin palattuaan. Ja sitten on luvassa myös ne "tervetulijaislahjat" kuten timanttisormus mummulta ja muuta. Ihan kiva!


Se pussas mun lippua.

Keskiviikko 31.3

Aamulla Linda ja Mike vei meidät Fashion Show -ostoskeskukseen shoppailemaan, kun niillä oli yks tapaaminen. Oltiin molemmat aika väsyneitä niin ei hirveästi jaksettu shoppailla. Ostin vaan ihan pari juttua Mangosta aj loppuaika istuttiin eri paikoissa ja mentiin Yo Frescoon ostamaan frozen yogurttia. Siellä on itsepalvelu eli saa valita mitä makuja ottaa ja miten paljon ja mitä hedelmiä/marjoja/suklaata/karkkeja haluaa päälle ja kuinka paljon ja lopuksi vaan punnitaan. En oo koskaan ennen siellä käyny mutta tosi kätevä tollanen.

Käytiin sitten vielä muutamassa kasinossa kuten Planet Hollywoodissa ja Ariassa. Ariassa soi Himin Wings of A Butterfly. Käytiin myös tsekkaamassa Mandarin Oriental -hotelli, joka on niin luksus kuin olla ja voi. Käytiin siellä korkealla myös ihailemassa Stripille avautuvaa maisemaa. Siellä oli hieno luksus teenjuontipaikka, josta sai ihailla maisemia. Haluun niin yöpyä siellä joskus! Kierreltiin sitten taas Vegasia autolla ja käytiin illastamassa Hard Rock Cafessa. Siellä oli vaikka mitä julkkiskamaa ja jopa HIM oli soittolistalla. Pöydissä oli hienot kosketusnäytöt, joilla sai äänestää seuraavaa biisiä. Äänestin HIMiä muttei ne soittanu sitä, yhyy.

Mandarin Orientalin aulasta.

Strip.

Hard Rock Cafe.


Mentiin hotellihuoneeseen pakkaamaan loput kamat, ajeltiin lentokentälle ja Mike palautti vuokra-auton. Lennettiin yöllä Chicagoon ja siellä kuultiin kivat uutiset: niiden TÄYTYI laittaa meidät ykkösluokkaan, koska muut oli täynnä. Saatiin kolme paikkaa ykkösluokkaan, joten Mike tarjoutui menemään Economy Plussaan, koska se lentää ykkösluokassa niin paljon. Oli niin kivaa lentää ykkösluokassa! Meillä oli tosi kivat tuolit ja saatiin nauttia tarjoiluista. Meille tarjoiltiin juomisia ja välipalatarjotin, jossa oli eri hedelmiä, juustoja ja keksejä jne. Vaikka olisi voinut varmasti hyvinkin nukkua niissä tuoleissa, en malttanut olla katsomassa Everybody's Fine -leffaa. Sitten jo laskeuduttiin DC:hin torstaiaamuna.

Oli tosi kiva reissu! Nyt on 2 X 20 pelimerkkiä muistona eri kasinoilta ja vaikka mitä muuta kivaa. Oli myös kiva nähdä Lucasta. Menen varmasti Vegasiin joskus, kun oon täyttäny 21!

Toivottavasti teillä kaikilla oli kiva Vappu! :)

♥ Kiki

8 kommenttia:

  1. vitsi kyl kelpais mulleki tommonen reissu vegasiin! upeita kuvia :)

    VastaaPoista
  2. ihan upee reissu <3 miten se pernilla sai noin kalliita lahjoja? hä?!

    kuka muutén makso ton sun reissun?isäntäperhe vai siä? juttelitteko asiast vai oliko automaattinen ratkaisu? minkä verran muuten maksat juttui siel omast lompakost? millanen budjetti sul on ja keräsitkö rahat ite?

    tunnetko olevas aika vanha vaihtari? vai onko moni saman ikäsii?

    VastaaPoista
  3. Mä tunnen montakin suomalaista jotka on lähteneet 18-vuotiaina vaihtariks, ei se on niin hirveen harvinaista mitä luulis.

    Kirjotit tätä blogias tosi kivasti, jatka samaan malliin! Sulla on käyny hyvä tuuri kun oot saanu noin upeen perheen ja oot päässy reissaan ympäri USAa. Olis kiva aikanaan lukea myös miten sun paluu Suomeen sujuu. Mutta nauti vikoista kuukausista! :) -christa

    VastaaPoista
  4. Kiitos Iia! Sinne kannattais kyllä sullaki reissu tehdä joskus. :)

    En tiiä, sitä pitäis kysyä niiltä lahjan antajilta. Linda ja Mike on antanu suurinpiirtein samanhintasia lahjoja meille molemmille Me maksettiin tälle reissulle lennot mutta muuten ei oo perhereissuista tarvinnu maksaa. YFU- ja koulureissut maksetaan yleensä ite. Maksan omat vaate-ja muut ostokset ja jos käyn leffassa tai syömässä kavereiden kans. Ei mulla oo ollu minkäänlaista budjettia ja rahaa keräsin ite aika paljo ja maksoin kuitenki koko vaihtarivuoden ite niin mun vanhemmat antaa enemmän sitä käyttörahaa. Kyllä mä tunnen aika vanha olevani varsinki kun oon alkuvuodesta syntyny mutta eipä se haittaa kun täällä ei kukaan iästä välitä. Ei oo monta 19v mut paljo 18.

    Kiitos Christa! Aina kiva kuulla positiivista palautetta. Se kannustaa mua kirjottamaan. :D Niin kävi hyvä tuuri. :) Kyllä mä aion siitäki sitten kirjottaa. Kiitti, lupaan nauttia!

    VastaaPoista
  5. Moi!

    Muuten, asutko siis Springfieldis kohtuu lähel Washingtonia vai kuinka? Meinaan vaan et joku suomalainen vaihtari moikkas tänään Norfolkissa (Virginiassa myös) liikennevalois, kun näki suomenlipputarran autossa ja olin kohtuu häkeltyny siitä niin, etten ymmärtäny kysyä yhteystietoja :P Joka tapaukses, oon asunu koht vuoden Virginia Beachilla ja vuos jäljel. Ois vaan jees tavata suomalaisia vaihtareita kun muita samanikäisiä suomesta ei oo pahemmin näkyny... Mut joka tapauksessa

    -Whiskydude (galtsunikki)

    VastaaPoista
  6. Moi! Joo asun siellä, n. 20 min DC:n keskustaan liikenteestä riippuen. Siellä VA Beachin alueella on ainaki kolme suomalaista tyttöä YFU:n kautta. Ehkä se oli joku niistä. Mä en tiiä ikinä mitä tehdä jos kuulen suomea. :D Miten eksyit sinne asumaan?

    VastaaPoista
  7. Hei! Niin siis faija työskentelee täällä yhteysupseerina Suomen armeijalle, ja koko perhe muutti sit tänne. Sen komennus kestää viel vuoden, ja sinä aikana pitäis sit suorittaa IB diplomi... -.-'

    VastaaPoista
  8. Aijaa! Kun me oltiin VA Beachilla YFU:n kans niin me kolme suomalaista vaihtaria tavattiin NATO-paraatin yhteydessä yks suomalainen pariskunta, josta se mies oli sillä alueella komennuksella ja ainaki poika oli myös mukana niin ei kai ne oo sit ollu sun vanhemmat! :D

    VastaaPoista