Field Swap, DC

Meillä oli maaliskuun 19.-21. YFU:n Field Swap eli "kenttävaihto", jossa lähes 30 vaihtaria Virginia Beachilta tuli tänne DC:n alueelle Virginiaan ja Marylandiin viikonlopuksi. Vaihtarit sijoitettiin eri isäntäperheisiin ja meille tuli kolme. Lieke Hollannista, Ellen Saksasta ja Miyuki Japanista. Perjantaina muutakin porukkaa oli paljon meidän talossa, koska eri perheet haki oppilaitaan täältä.

Lähdettiin neljästään Pernillan, Miyukin, Lieken ja Ellenin kanssa shoppailemaan Tyson's:iin illaksi. En löytäny ihan mitään, koska oon ihan liian nirso. Oli silti mukavaa! Käytiin syömässäkin siellä ja Linda ja Mike vei meidät illalla kotiin.

Lauantaina kaikki vaihtarit lähti DC:hen. Meitä DC:n alueella asuvia oli melkein 30 myös eli porukkaa oli ihan reilusti. Oli aivan ihana, lämmin ja aurinkoinen päivä! Tavattiin Botanical Gardensin edessä ja lähdettiin kohti museoita. Kaikki sai valita mihin museoon haluavat mennä ja suurin osa päätyi Air and Space Museumiin, minäkin. Tutustuin yhteen uuteen suomalaiseen, Kiisaan, joka asuu VA Beachilla. Jotenkin siinä kävi niin, että me 4 suomalaista: minä, Kiisa, Raino ja Edith kierreltiin enimmäkseen keskenään museota. Puhuttiin finglishiä! Välillä joku aina puhu suomea ja joku englantia ja vastattiin ihan kummalla tahansa kielellä. Oli hauskaa! Ihanaa välillä puhua suomeakin. Air and Spacessa oli paljon erilaisia koneita joihin pystyi menemään sisälle ja oli palanen kuustakin. Olis se silti voinu olla kiinnostavampikin. Siellä oli joku nainen yksityiskierroksella ja sillä oli meidän laskujen mukaan 12 henkivartijaa! Yritettiin pähkäillä kuka se vois olla muttei tunnistettu! Se oli jotain ehkä 50v punertavatukkainen nainen. Oli aika vakava tunnelma niillä henkivartijoilla.

Miyuki, Ellen ja Lieke.

Se kuunpalanen.

Museokierroksen jälkeen syötiin kaikkien vaihtarien voimin Subway-lounas Mallin vieressä ruohikolla istuen. Seuraavaksi vuorossa oli taas museo. Tällä kertaa Holocaust Museum, eli se joka kertoo juutalaisvainoista. Se on tosi masentava paikka mutta varsinki meidän monet saksalaiset oli ihan kiinnostuneita sen näkemään. Oli ihan mielenkiintoista kuulla sitä historiaa mutta oli siellä myös tosi kauheita videoitakin esim. ihmiskokeista. Nähtiin kans juutalaisten haastatteluja. Siellä oli myös se sama nainen turvamiesten kans taas yksityiskierroksella. Yks turvamiehistä pyysi meitä pysähtymään hetkeksi, että ne pääsee liikkumaan eteenpäin eikä me tulla liian lähelle. Ulkona oli poliisit raivaamassa sille naiselle tilaa ja siellä oli 5 mustaa autoa jonossa. Olisin halunnu tietää kuka se oli!

Piknikkiä puistossa. :) Edith, minä, Yara, Kiisa, Marlen ja Bonnie.

Kuvaajalta vissiin meni ohi se, että Washington Monumentin piti olla taustalla mutta ei se mitään. Tässä kaikki suomalaiset. Kiisa, minä, Raino ja Edith.

Washington Monumentki pääsi mun ja Edithin mukaan.

Mentiin aikaiselle illalliselle Hard Rock Cafeen. Istuin Rainon, Yaran ja Marlenen kanssa. Aina ennen Hard Rock Cafen ruoka on ollut tosi hyvää muttei tällä kerralla. Ehkä ne oli valmistanu meidän ryhmän ruuan vähä liikaa etukäteen. Käveltiin sieltä Spy Museumiin. Alussa meillä piti valita seinällä olevista henkilöllisyyksistä yks ja muistaa kaikki sen yksityiskohdat. Siellä oli ihan mielenkiintosia vakoiluvehkeitä, jotka on oikeasti ollu käytössä ja pystyttiin tekemään testejä, jotka määritteli miten hyvin sovelluttais vakoojantyöhön. Lopussa oli sellainen testi omasta "henkilöllisyydestä" mutten päässy sitä läpi, vaikka muistinkin kaiken, koska en ollu tehny jotain tehtäviä matkan varrella. Harmi ettei siellä saanu ottaa kuvia!

Yarann ja Marlenin kans Hard Rock Cafessa.

Niillä oli siellä Michael Jacksonin kuuluisa punainen takki.

Anug, Marlen, minä ja Raino.

Illalla tehtiin kierros kaikilla isoimmilla maamerkeillä. Kierreltiin Valkoinen Talo, Albert Einstein Memorial, Lincoln Memorial, Vietnam Memorial, Korean War Veterans Memorial ja World War II Memorial. World War II:lta hostperheet tuli hakemaan vaihtareita. Meidän talon asukit oli viimeisinä varmistamassa, ettei kukaan jää ilman kyytiä. Otettiinkin pari tyttöä mukaan, koska niiden perhettä ei alkanut kuulua. Oli tosi mukava päivä ja oli niin ihana nähdä vanhoja kavereita ja tutustua uusiin vaihtareihin!

Taas suomalaisten kans Valkoisen Talon edessä.

Koko ryhmä Albert Einsteinia piirittämässä.

Washington Monument.

Kiisa Suomesta, Charlie Ruotsista ja Julia Sveitsistä.

Kaikki Lincoln Memorialin portailla.

World War II Memorial.

Sunnuntaina meillä oli iso vohveliaamiainen ja tehtiin siinä sitten muutaman tunnin ajan rannekoruja. Lindalla on ihan älyttömät helmivarastot ja kaikki mahdolliset koruntekovehkeet ja se innostui mulle ja Pernillallekin omat ostamaan. Melko monet rannekorut siis tulee varmaan tehtyä. Porukkaa kerääntyi taas meille (varsinkin ruotsalaispoikia), kun niitä tultiin sieltä taas noutamaan. Syötiin kaikki yhdessä lounasta ja sanottiin hyvästit. 

Korujentekopuuhissa.

Tässä kaikki korut, jotka tehtiin.

Oli tosi kiva viikonloppu. Pian me onneksi kuitenkin taas nähdään, kun on toinen Field Swap mutta sillä kertaa me vuorostamme suunnataan Virginia Beachille!


Take care!
♥ Kiki

Koulua ja kavereita

Maaliskuussa vietin aikaa kavereiden kanssa aina, kun koulu antoi myöten. Koulussa oli tosi paljon tekemistä, kun Havaijin jälkeen oli hommia jäänyt rästiin eikä jaksanut enää kiinnostaa niin hirveästi niin piti niitä yrittää hoitaa. Onneksi ehdin kuitenkin kavereitakin näkemään! :)


6.3. tavattiin Disney-groupin kanssa mun synttäreiden kunniaksi vaikka olikin viikko merkkipäivän jälkeen. Oltiin siis sillä kaveriporukalla, jolla yleensä kierrettiin Floridassa eri huvipuistoja. Lul, Leah, Vicky, Ariel, Sean, Dylan ja Ricardo. Tyler ja Chelsea ei päässy tulemaan.


Lul ja Leah haki mut kotoa, tavattiin muut yhdellä parkkipaikalla Taco Bellin vieressä ja siirryttiin kaikki Vickyn superisoon luksusautoon. Mentiin ekaksi luistelemaan Reston Town Centerissä sijaitsevalle katolliselle luisteluradalle. Vuokrattiin sieltä luistimet ja osa meistä astui jäälle ekaa kertaa elämässään. Ariel oli käyny joka päivä harjoittelemassa sillä viikolla, että olis mua parempi! :D Kaukalossa oli aika paljon porukkaa ja ehkä tunnin välein ne aina tyhjensi sen ja ajeli jään sillä koneella. Kaikki oli silleen "Oh my god Kiki you're so goood"! Niille takaperinluistelu sun muut on jotain niin hienoa, vaikkei se Suomessa mikään ihmeellinen taito olekaan. Oli kyllä ihana pitkästä aikaa viilettää jäällä! Siellä oli taas sitä porukkaa aika paljonkin kenollaan ja meidänkin ryhmästä muutamat rymysi oikein persoonallisilla tyyleillä! Kun olin kiristämässä luistinta toinen jalka kaukalon reunan päällä, yks pikkutyttö luisteli suoraan minua päin niin kaaduinpa sitten minäkin. Kaikki oli ihan hädissään kyselemässä, oonko ok, ja vaikka sanoin että olin niin sain kaks "henkivartijaa" luistelemaan molemmille puolille. Ariel ja Dylan oli oikeen varmistamassa ettei kukaan tuu liian lähelle!

Leah, Vicky ja Lul luistelemassa.

Lul, Vicky, Leah, minä, Ariel, Ricardo, Sean ja Dylan.

Luistelun jälkeen mentiin synttäri-illalliselle Romano's Macaroni Grilliin siihen ihan lähelle. Siellä pöydillä oli vaan kyniä ja paperia pöytäliinoina niin pystyttiin ite kirjottamaan ja piirtämään kaikkea! Oli aika jännä. Syötiin hyvää italialaista ruokaa ja sitten ne toi mulle suklaisen synttärikakun, josta puhalsin kynttilät ja sen jälkeen se pistettiin kiertämään ympäri pöytää. Tarjoilija toi mulle vielä omasta tahdostaan jäätelön. Se oli niin mukava! Tipattiin ihan kunnolla. Sitten ajettiin taas musiikit täysillä puol tuntia sille samaiselle parkkipaikalle, jossa kaikki taas hyppäsi eri autoihin. Oli tosi kiva ilta!

Kirjoitettiin pöytäliinaan. Ariel ei oikeen osannu kirjottaa mun nimeä. :D

Kaikki illallisella. Tarjoilija otti taiteellisesti vinon kuvan.

Ariel on mormoni ja mormonit juo kuulemma aina Shirley Templeä.

9.3. Ariel haki mut koulun jälkeen ja mentiin Giantista ostamaan Ghirardellin brownie-mix ja kokkailtiin  Arielilla. Sen maailman suloisin 3-v pikkuveli oli kotona! Se antoi mulle sen tärkeimmän lelun käteen, josta Ariel hämmästyi ihan kunnolla kun se ei kuulemma koskaan anna kenenkään koskea siihen. Se ajeli kans sellasella pyörällä ympäri taloa koko ajan. Siellä oli myös Arielin ukki, joka ei puhu englantia vaan ainoastaan Espanjaa (ne on siis Guatemalasta). Se yritti mun kans käydä keskustelua espanjaksi mutten osannu hirveästi mitään selvää vastailla vaan sönkötin vaan jotain sinne päin tyyliin "Soy de Finlandia".  Ariel oli tulkki! Kierrettiin sitten siinä talon takana oleva järvi, Lake Braddock. Meidän koulu on siis siinä ihan lähellä.

Lake Braddockia kiertämässä.

Vaikka näyttää aika karulta niin oli lämmin ilma!

Menin lauantaina 13.3. Judyn luokse kyläilemään. Se on yks vietnamilainen tyttö mun Government luokalta. Judy haluais niin, että jäisin tänne ens vuodeks opiskelemaan NOVA:an sen kans! Kyllä tämä tyttö ihan Suomeen on palaamassa. Katsottiin Judyn vaaleanpunaisessa huoneessa Confessions of a Shopaholic. Oon nähny sen ennenki mutta oli niin hauskaa kuulla suomea! Tulkkasin Judylle kaiken. Tilattiin kans netissä pitsaa ja istuttiin vaan siellä ja sitten mulla piti jo lähteä kotiin kahdeksitoista. Mulla ei yleensä oo kotiintuloaikoja mutta seuraavana päivänä piti herätä aikasin kokkaamaan. Aiemmin sovittiin, että olisin yötä mutten pystyny olemaan tällä kertaa!

Judy.

Sitten 14.3. siis herättiin Pernillan kans aikaisin kokkailemaan. Sain kuoria 30 JÄTTILÄISPERUNAA aloitukseksi. Linda ja Mike lähti ostamaan lisää ruokatarvikkeita. Kokkailtiin siis päivällistä 27 ihmiselle, koska Linda oli luvannut taas järjestää jokavuotisen päivällisen Immanuel-kirkon vapaaehtoisille auttajille. Tänä vuonna tehtiin siis ruotsalaista ruokaa. Ikean lihapullia keitettyjen perunoiden, puolukkahillon ja Ikeasta saatavien ruotsalaisten rieskojen kera. Tehtiin myös salaattia, johon tutustuttiin Bubba Gumpissa. Jälkiruuaksi paistettiin lettuja. Kaikki tykkäsi ihan hirveästi ja ylisti meitä maasta taivaisiin. Tarjoiltiin myös suomalaisia suklaita ja kaikki tykkäsi ihan hirveesti, varsinki Geishasta.


16.3. meillä oli Governmentin opiskelijoiden eli kaikkien senioiren kans retki Capitol Hillille DC:hen katsomaan miten se maan hallitus oikein toimii. Keräännyttiin aamulla ruokalaan ja näin, että lähes kaikki oli noudattanut opettajien käskyä ja pukeutunut normaalia hienommin. Meillä oli Pernillan kans edellisenä iltana pitkät vaatteiden sovittelut! Ajeltiin busseilla DC:hen ja lähdettiin ryhmissä kiertämään Capitol Hilliä. Mun ryhmässä oli yhteensä 8 oppilasta ja yhden tytön äiti valvojana. Jokaisessa ryhmässä oli 1 valvoja, joten niitä oli aikamoinen määrä, koska senioreita on jotain 600. Meillä oli tietyt asiat, jotka piti päivän aikana hoitaa, jotta vois myöhemmin palauttaa tehtäväpaketin ja kirjoittaa esseen. Päätettiin ensin mennä opastetulle kierrokselle Capitoliin. Sinne me päästiin vierailijoiden sisäänkäynnistä. Vartijoita oli joka paikassa ja ne varmisti ettei otettu ruokaa tms mukaan. Mentiin turvatarkastusten kautta sisälle, katsottiin lyhyt elokuva Capitolista ja kierrettiin Crypt, the Old Supreme Court Chamber, Statuary Hall ja Dome. Oli mielenkiintoista kuulla tarinoita kaikkien huoneiden ja yksityiskohtien takana vaikka kahlattiinkin koko homma läpi nopeasti puolessa tunnissa. Statuary Hall oli ennen paikka, jossa House of Representatives piti kokouksia niin se katto on rakennettu ääntä kantavaksi. Mentiin sellaisen lattiassa olevan neliön ympärille ja opas puhui meille monen metrin päästä ja se kuului niinkuin se olis korvan juuressa ollu puhumassa. Oli aika jännä!

Peter ja Nathan bussissa. Nathanin leukaa piti vielä sinä päivänä rauta kasassa niin se oli turvonnu. Se näyttää kuulemma ihan hirveältä kaikissa mun ottamissa kuvissa.

Nathan ja Capitol.

The Old Supreme Court Chamber.

Maalauksia Capitol Domessa.

The Statuary Hall.

Kierroksen jälkeen mentiin Library of Congressiin, kierrettiin siellä ja kirjoiteltiin taas muistiinpanoja. Olin siellä kerran aiemmin Kirsin kanssa! Se on hieno paikka. Seuraavaksi mentiin lounaalle Union Stationille. Syötiin siellä Food Courtissa ja kaikki haki ruokansa eri paikoista. Mentiin Senaattiin monien turvatarvastusten kautta (meiltä otettiin myös kaikki elektroniikka) katsomaan mitä siellä on menossa mutta se oli vielä tyhjä ja kuultiin, ettei mitään ole alkamassa vielä pariin tuntiin. Oli silti hienoa nähdä se huone. Se oli niin "tärkeän" näköinen ja hieno! Päätettiin mennä Russel Buildingiin haastattelemaan Kongressin edustajia tai työntekijöitä, jos muita ei olisi paikalla. Sielläkin oli turvatarkastus. Päädyttiin haastattelemaan yhtä Virginian senaattori Mark Warnerin työntekijää Reigania ja se kertoi kaikkea Warnerin työstä ja omastaankin ja kertoi, miten sinne voi päästä töihin.

Library of Congress. Huomasin kuvanoton jälkeen, ettei siellä saa ottaa kuvia. Hups.

Lopuksi mentiin House of Representativesiin kuuntelemaan niiden istuntoa. Sinnekin mentiin turvatarkastusten läpi. Siellä oli niitä edustajia puhumassa Health Care Billistä, joka on nyt se kaikkein kiistellyin puheenaihe. Ne oli kaikki republikaaneja ja moni ihan kunnolla naama punaisena huusi siihen mikkiin. Jokaisella oli vaan 1 min aikaa kertoa asiansa ja sitten niille sanottiin, että aika on ohi. Muutamat ei ottanu sitä kuuleviin korviinsa, niin niitä piti käskeä monta kertaa. Yllätyin siitä, ettei siellä saa kirjottaa mitään ylös. Olin kirjottamassa vastausta johonkin kysymykseen niin vartija tuli sanomaan, etten saa kirjottaa mitään. Sitten oli jo päivä purkissa. Vaikka aamulla olikin vähä viileä, päivällä oli tosi lämmin!

Koko ryhmä Capitolin edessä. Ashley, Amanda, Landon, Bryan, Nathan, Judy, minä ja Chelsea.

Linda tuli meidät hakemaan koulusta, koska kello oli jo 4:30 niin missattiin koulubussit. Oltiin matkalla kotiin niin ihan pian koululta lähdön jälkeen jouduttiin kolariin. Ei ollut mitään vakavaa. Liikenteessä oli tosi paljo autoja ja oltiin yhdessä letkassa ennen liikennevaloja. Meidän edessä oleva iso tila-auto kiihdytti ensin mutta jarrutti sitten äkillisesti. Istuin etupenkillä ja katsoin sitä autoa koko ajan, niin kauhulla seurasin, kun tajusin mitä oli tapahtumassa. Huusin vaan "WAIT !" ja sitten jo törmättiin. Uskon, että turvavyökin voi olla tosi vaarallinen, koska huomasin miten se oikeasti sattuu jo noin pienessä vauhdissa.  Me oltiin liikenteessä sillä pikkuisella Seatilla, niin iso auto ei varmaan juuri liikahtanutkaan, mutta Seatille se oli kuin seinä. Se mies nousi autosta ja soitti heti poliisille vaikkei sillä ollu mitään vahinkoja, ei ees naarmua. Linda huomautti asiasta niin se soitti taas poliisille, ettei tarvikaan tulla. Pikku Seat kärsi vähän. Ei mitään isoja vaurioita, mutta yllättävän paljohan se maksaa korjata, tonneja siis. Myöhemmin joku oli sen miehen puolesta soittanu, että se uskoo, että sillä on vammoja sen kolarin takia. Ehkä olis voinu ollakin, jos sen auto olis ees liikahtanu muttei siitä kuultu mitään enää sen jälkeen. Saatiin sellanen tosi kiva tummanharmaa tila-auto käyttöön korjauksen ajaksi ja nyt on jo Seat tallissa.

Pikkuinen ruttu tuli.

Monet miettii, miks jenkit on niin huonoja maantiedossa niin tässä on ehkä yks syy! =D Aika hauska Suomen kartta. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2019986

Ei tietenkään kaikki kuitenkaan huonoja ole. Yksikin poika kuuli, että oon Suomussalmelta ja tiesi että siellä käytiin iso taistelu toisessa maailmansodassa! Aika hyvin. Suomalaisillakaan ei oo yleensä hajuakaan, että Suomussalmi on olemassa.

Siinä kaikki taas tältä kertaa. Yritän kirjottaa pian muista asioista. Nauttikaa keväästä!

♥ Kiki

19vee

Helmikuun viimeisellä viikolla odottelin jo synttäreitä ja mietin, mitäköhän me tehdään mun synttäripäivänä eli lauantaina 27.2. Tiesin, että perhe haluaa viettää sen päivän mun kans ja kysyin, että voisinko ehkä perjantaina tehdä jotain kavereiden kanssa. Linda sanoi, että voin tehdä jotain mutten voi olla myöhään ja yö pitää viettää kotona. Ajattelin, että se luulee että rankastikin aiottiin bilettää niin sen takia tuo, mutta syy siihen selvisi torstaina illallisella. Linda kertoi, ettei voi pitää enää salaisuutta sisällään vaan pakko jo kertoa. Ensiksi mulle kerrottiin vain, että me lähdetään viikonlopuksi reissuun, eli pitää perjantaina pakata. Linda ei pystynyt olemaan paljastamatta päämäärää niin kuulin, että ne vie minut New Yorkiin synttäreiden kunniaksi! Meinasin tukehtua ruokaani kun tuli niin yllätyksenä! En aavistanut ihan mitään vaikka kaikki muut oli suunnitellu reissua jo viikkojen ajan. Olin ihan onnesta soikeana, kun ne vielä lisäksi kertoi että mennään katsomaan Lion King -musikaali! Oon aina puhunu miten paljon haluan sen nähdä.

Perjantaina siis pakkasin ja katsoin sen surullisenkuuluisan fiasko-jääkiekko-ottelun Suomi vs. Jenkit. Olin vielä mainostanut sitä ihan hirveästi kaikille ja sanonut, että Suomi on tosi hyvä jääkiekossa. Piti pari kertaa silmiä hieroa, kun ne jenkit laukoi maaleja ihan kuusnolla, kirjaimellisesti (okei 6-1 lopulta). Alkoi siinä heti ekan erän aikaan viestiä pukata, kun kaveritkin oli tv:n ääressä näkemässä leijonien murskatappion. Ne nauroi, että jaa onpa se Suomi tosi hyvä. Noh, saatiin me silti pronssia sekä miesten että naisten kiekosta ja Ruotsi voitettiin molemmissa niin sehän se tärkeintä on. ;)

Illalla syötiin mun synttärisuklaajäätelökakkua, joka oli ihan to die for. Sain myös lahjat! Lindalta ja Mikeltä sain uuden objektiivin järkkäriini! 55-250mm eli aika paljon tsuumia löytyy. Ihanaa! :) Pernillalta sain pinkit kuulokkeet iPodiin, koska mun omat on ihan huonot perus iPod-kuulokkeet, jotka menee aina rikki. Että sellaiset tekniikkalahjat tällä kertaa.

Synttärikakku!

Lauantai 27.2. MY BIRTHDAY

Lähdettiin aamulla hirmu aikaisin kohti DC:tä, josta jatkettiin sukkulabussilla New Yorkiin. Matka kesti noin 4h. Liput voi saada niinkin halvalla kuin $1, jos tilaa tarpeeksi aikaisin! Soitin bussista äidille ja isälle ja vaihdeltiin kuulumisia. Mike lähti viemään meidän kamppeita hotellille ja minä lähdin Lindan ja Pernillan kanssa aamupalalle yhteen paikalliseen kahvilaan. Mike otti meidät siellä kiinni ja lähdettiin kaikki yhdessä Macy'siin shoppailemaan. Kokeiltiin Pernillan kanssa muutamia Prom-mekkoja muttei löydetty mitään mistä oltaisiin tykätty tarpeeksi. Sieltä otettiin taksi China Towniin, jossa vietettiin seuraavat pari tuntia tuliaisia sun muita ostellen. Ostokset kannettiin hotellihuoneeseen, Broadwaylla sijaitsevaan Marriottiin. Ei varmaan parempaa sijaintia voisi olla, kun se on niin lähellä kaikkea ja meidän 24. kerroksen ikkunoista oli upea näkymä Time Squarelle. Muutenkin tykkään siitä hotellista tosi paljon!

China Town.

Vauvanvaatteita China Townissa.

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta.

Testailin uuden objektiivin zoomia hotellihuoneesta! :)

Linda tarkisti ajan Lion King-näytökseen ja huomasi, että se olikin ollut jo kahdelta eikä vasta illalla. Saatiin onneksi uudet liput illan näytökseen. Mentiin Hard Rock Cafeen mun synttäri-illalliselle. Päästiin jonojen ohi onneksi, koska ne oli tosi pitkät! Meidän tarjoilija nosti mut tuolille seisomaan koko ravintolan eteen ja kaikki huusi mulle "Happy Birthday"! Sitten mulla piti puhaltaa kynttilä ja toivoa.

Käytiin katsomassa Lion King, ja se oli  ihan niin upea jos ei upeampikin kuin olin ajatellut! Rakastan Leijonakuningas-leffoja ja musiikkia ja niiden puvut oli tosi hienoja. Niillä oli puisia eläinten osia ruumiinjatkeina. Esim. leijonilla oli leijonanpää päänpäällä ja hyeenoilla hyeenanpää kädessä. En osaa selittää mutta niissä oli käytetty tosi paljon mielikuvitusta. Ne näyttelijät oli tosi hyviä. Simbaa ja Nalaa näytteli ensin kaksi lasta ja lopussa kaksi aikuista. Illalla kierreltiin vielä Time Squarea ja päätettiin mennä T.G.I. Friday'siin jälkiruualle. Sielläkin ne lauloi mulle onnittelut!

Apina Lion Kingistä.

Time Square.

T.G.I. Friday's:issä perheen kanssa.

Vapaudenpatsaan kans Time Squarella. Sain maksaa $5.

Sunnuntai 28.2.

Lähdettiin heti aamulla Brooklyniin Botanical Gardensiin orkideoja ihastelemaan. Linda rakastaa kaikkia kukkia. Vietettiin siellä muutama tunti ja otettiin kuvia varmaan miljoonia. En olis kyllä todellakaan uskonu, jos en olis tienny, että ne kaikki kukat oli orkideoja. Niitä on niin outoja ja rumiakin osa. Siellä oli myös kaktusnäyttely.

Botanical Gardens.

Tässä teille kukkasia:

Nakeltiin Pernillan kans toisiamme lumipalloilla!

Käytiin syömässä lounas Bubba Gump Shrimp Companyssa. Rakastan niiden kalaruokia! Linda kertoi tarjoilijalle, että mulla oli synttärit edellisenä päivänä niin ne toi mulle synttärijäätelön ja lauloi Happy Birthday omalla tyylillään. Se oli niin hauska! Käytiin sitten vain Pernillan kans shoppailemassa vähän Broadwaylla ja lähdettiin bussilla kohti DC:tä taas 4h. Bussinkuljettaja oli tosi hauska ja vitsiä riitti lähes koko matkalle.

Bubba Gump Shrimp Co:ssa.

Tarjoilijat lauloi mulle tunteella.

Oli tosi ihana yllätysreissu! :) Rakastan New Yorkia edelleen!

♥ Kiki