Koulua ja kavereita

Maaliskuussa vietin aikaa kavereiden kanssa aina, kun koulu antoi myöten. Koulussa oli tosi paljon tekemistä, kun Havaijin jälkeen oli hommia jäänyt rästiin eikä jaksanut enää kiinnostaa niin hirveästi niin piti niitä yrittää hoitaa. Onneksi ehdin kuitenkin kavereitakin näkemään! :)


6.3. tavattiin Disney-groupin kanssa mun synttäreiden kunniaksi vaikka olikin viikko merkkipäivän jälkeen. Oltiin siis sillä kaveriporukalla, jolla yleensä kierrettiin Floridassa eri huvipuistoja. Lul, Leah, Vicky, Ariel, Sean, Dylan ja Ricardo. Tyler ja Chelsea ei päässy tulemaan.


Lul ja Leah haki mut kotoa, tavattiin muut yhdellä parkkipaikalla Taco Bellin vieressä ja siirryttiin kaikki Vickyn superisoon luksusautoon. Mentiin ekaksi luistelemaan Reston Town Centerissä sijaitsevalle katolliselle luisteluradalle. Vuokrattiin sieltä luistimet ja osa meistä astui jäälle ekaa kertaa elämässään. Ariel oli käyny joka päivä harjoittelemassa sillä viikolla, että olis mua parempi! :D Kaukalossa oli aika paljon porukkaa ja ehkä tunnin välein ne aina tyhjensi sen ja ajeli jään sillä koneella. Kaikki oli silleen "Oh my god Kiki you're so goood"! Niille takaperinluistelu sun muut on jotain niin hienoa, vaikkei se Suomessa mikään ihmeellinen taito olekaan. Oli kyllä ihana pitkästä aikaa viilettää jäällä! Siellä oli taas sitä porukkaa aika paljonkin kenollaan ja meidänkin ryhmästä muutamat rymysi oikein persoonallisilla tyyleillä! Kun olin kiristämässä luistinta toinen jalka kaukalon reunan päällä, yks pikkutyttö luisteli suoraan minua päin niin kaaduinpa sitten minäkin. Kaikki oli ihan hädissään kyselemässä, oonko ok, ja vaikka sanoin että olin niin sain kaks "henkivartijaa" luistelemaan molemmille puolille. Ariel ja Dylan oli oikeen varmistamassa ettei kukaan tuu liian lähelle!

Leah, Vicky ja Lul luistelemassa.

Lul, Vicky, Leah, minä, Ariel, Ricardo, Sean ja Dylan.

Luistelun jälkeen mentiin synttäri-illalliselle Romano's Macaroni Grilliin siihen ihan lähelle. Siellä pöydillä oli vaan kyniä ja paperia pöytäliinoina niin pystyttiin ite kirjottamaan ja piirtämään kaikkea! Oli aika jännä. Syötiin hyvää italialaista ruokaa ja sitten ne toi mulle suklaisen synttärikakun, josta puhalsin kynttilät ja sen jälkeen se pistettiin kiertämään ympäri pöytää. Tarjoilija toi mulle vielä omasta tahdostaan jäätelön. Se oli niin mukava! Tipattiin ihan kunnolla. Sitten ajettiin taas musiikit täysillä puol tuntia sille samaiselle parkkipaikalle, jossa kaikki taas hyppäsi eri autoihin. Oli tosi kiva ilta!

Kirjoitettiin pöytäliinaan. Ariel ei oikeen osannu kirjottaa mun nimeä. :D

Kaikki illallisella. Tarjoilija otti taiteellisesti vinon kuvan.

Ariel on mormoni ja mormonit juo kuulemma aina Shirley Templeä.

9.3. Ariel haki mut koulun jälkeen ja mentiin Giantista ostamaan Ghirardellin brownie-mix ja kokkailtiin  Arielilla. Sen maailman suloisin 3-v pikkuveli oli kotona! Se antoi mulle sen tärkeimmän lelun käteen, josta Ariel hämmästyi ihan kunnolla kun se ei kuulemma koskaan anna kenenkään koskea siihen. Se ajeli kans sellasella pyörällä ympäri taloa koko ajan. Siellä oli myös Arielin ukki, joka ei puhu englantia vaan ainoastaan Espanjaa (ne on siis Guatemalasta). Se yritti mun kans käydä keskustelua espanjaksi mutten osannu hirveästi mitään selvää vastailla vaan sönkötin vaan jotain sinne päin tyyliin "Soy de Finlandia".  Ariel oli tulkki! Kierrettiin sitten siinä talon takana oleva järvi, Lake Braddock. Meidän koulu on siis siinä ihan lähellä.

Lake Braddockia kiertämässä.

Vaikka näyttää aika karulta niin oli lämmin ilma!

Menin lauantaina 13.3. Judyn luokse kyläilemään. Se on yks vietnamilainen tyttö mun Government luokalta. Judy haluais niin, että jäisin tänne ens vuodeks opiskelemaan NOVA:an sen kans! Kyllä tämä tyttö ihan Suomeen on palaamassa. Katsottiin Judyn vaaleanpunaisessa huoneessa Confessions of a Shopaholic. Oon nähny sen ennenki mutta oli niin hauskaa kuulla suomea! Tulkkasin Judylle kaiken. Tilattiin kans netissä pitsaa ja istuttiin vaan siellä ja sitten mulla piti jo lähteä kotiin kahdeksitoista. Mulla ei yleensä oo kotiintuloaikoja mutta seuraavana päivänä piti herätä aikasin kokkaamaan. Aiemmin sovittiin, että olisin yötä mutten pystyny olemaan tällä kertaa!

Judy.

Sitten 14.3. siis herättiin Pernillan kans aikaisin kokkailemaan. Sain kuoria 30 JÄTTILÄISPERUNAA aloitukseksi. Linda ja Mike lähti ostamaan lisää ruokatarvikkeita. Kokkailtiin siis päivällistä 27 ihmiselle, koska Linda oli luvannut taas järjestää jokavuotisen päivällisen Immanuel-kirkon vapaaehtoisille auttajille. Tänä vuonna tehtiin siis ruotsalaista ruokaa. Ikean lihapullia keitettyjen perunoiden, puolukkahillon ja Ikeasta saatavien ruotsalaisten rieskojen kera. Tehtiin myös salaattia, johon tutustuttiin Bubba Gumpissa. Jälkiruuaksi paistettiin lettuja. Kaikki tykkäsi ihan hirveästi ja ylisti meitä maasta taivaisiin. Tarjoiltiin myös suomalaisia suklaita ja kaikki tykkäsi ihan hirveesti, varsinki Geishasta.


16.3. meillä oli Governmentin opiskelijoiden eli kaikkien senioiren kans retki Capitol Hillille DC:hen katsomaan miten se maan hallitus oikein toimii. Keräännyttiin aamulla ruokalaan ja näin, että lähes kaikki oli noudattanut opettajien käskyä ja pukeutunut normaalia hienommin. Meillä oli Pernillan kans edellisenä iltana pitkät vaatteiden sovittelut! Ajeltiin busseilla DC:hen ja lähdettiin ryhmissä kiertämään Capitol Hilliä. Mun ryhmässä oli yhteensä 8 oppilasta ja yhden tytön äiti valvojana. Jokaisessa ryhmässä oli 1 valvoja, joten niitä oli aikamoinen määrä, koska senioreita on jotain 600. Meillä oli tietyt asiat, jotka piti päivän aikana hoitaa, jotta vois myöhemmin palauttaa tehtäväpaketin ja kirjoittaa esseen. Päätettiin ensin mennä opastetulle kierrokselle Capitoliin. Sinne me päästiin vierailijoiden sisäänkäynnistä. Vartijoita oli joka paikassa ja ne varmisti ettei otettu ruokaa tms mukaan. Mentiin turvatarkastusten kautta sisälle, katsottiin lyhyt elokuva Capitolista ja kierrettiin Crypt, the Old Supreme Court Chamber, Statuary Hall ja Dome. Oli mielenkiintoista kuulla tarinoita kaikkien huoneiden ja yksityiskohtien takana vaikka kahlattiinkin koko homma läpi nopeasti puolessa tunnissa. Statuary Hall oli ennen paikka, jossa House of Representatives piti kokouksia niin se katto on rakennettu ääntä kantavaksi. Mentiin sellaisen lattiassa olevan neliön ympärille ja opas puhui meille monen metrin päästä ja se kuului niinkuin se olis korvan juuressa ollu puhumassa. Oli aika jännä!

Peter ja Nathan bussissa. Nathanin leukaa piti vielä sinä päivänä rauta kasassa niin se oli turvonnu. Se näyttää kuulemma ihan hirveältä kaikissa mun ottamissa kuvissa.

Nathan ja Capitol.

The Old Supreme Court Chamber.

Maalauksia Capitol Domessa.

The Statuary Hall.

Kierroksen jälkeen mentiin Library of Congressiin, kierrettiin siellä ja kirjoiteltiin taas muistiinpanoja. Olin siellä kerran aiemmin Kirsin kanssa! Se on hieno paikka. Seuraavaksi mentiin lounaalle Union Stationille. Syötiin siellä Food Courtissa ja kaikki haki ruokansa eri paikoista. Mentiin Senaattiin monien turvatarvastusten kautta (meiltä otettiin myös kaikki elektroniikka) katsomaan mitä siellä on menossa mutta se oli vielä tyhjä ja kuultiin, ettei mitään ole alkamassa vielä pariin tuntiin. Oli silti hienoa nähdä se huone. Se oli niin "tärkeän" näköinen ja hieno! Päätettiin mennä Russel Buildingiin haastattelemaan Kongressin edustajia tai työntekijöitä, jos muita ei olisi paikalla. Sielläkin oli turvatarkastus. Päädyttiin haastattelemaan yhtä Virginian senaattori Mark Warnerin työntekijää Reigania ja se kertoi kaikkea Warnerin työstä ja omastaankin ja kertoi, miten sinne voi päästä töihin.

Library of Congress. Huomasin kuvanoton jälkeen, ettei siellä saa ottaa kuvia. Hups.

Lopuksi mentiin House of Representativesiin kuuntelemaan niiden istuntoa. Sinnekin mentiin turvatarkastusten läpi. Siellä oli niitä edustajia puhumassa Health Care Billistä, joka on nyt se kaikkein kiistellyin puheenaihe. Ne oli kaikki republikaaneja ja moni ihan kunnolla naama punaisena huusi siihen mikkiin. Jokaisella oli vaan 1 min aikaa kertoa asiansa ja sitten niille sanottiin, että aika on ohi. Muutamat ei ottanu sitä kuuleviin korviinsa, niin niitä piti käskeä monta kertaa. Yllätyin siitä, ettei siellä saa kirjottaa mitään ylös. Olin kirjottamassa vastausta johonkin kysymykseen niin vartija tuli sanomaan, etten saa kirjottaa mitään. Sitten oli jo päivä purkissa. Vaikka aamulla olikin vähä viileä, päivällä oli tosi lämmin!

Koko ryhmä Capitolin edessä. Ashley, Amanda, Landon, Bryan, Nathan, Judy, minä ja Chelsea.

Linda tuli meidät hakemaan koulusta, koska kello oli jo 4:30 niin missattiin koulubussit. Oltiin matkalla kotiin niin ihan pian koululta lähdön jälkeen jouduttiin kolariin. Ei ollut mitään vakavaa. Liikenteessä oli tosi paljo autoja ja oltiin yhdessä letkassa ennen liikennevaloja. Meidän edessä oleva iso tila-auto kiihdytti ensin mutta jarrutti sitten äkillisesti. Istuin etupenkillä ja katsoin sitä autoa koko ajan, niin kauhulla seurasin, kun tajusin mitä oli tapahtumassa. Huusin vaan "WAIT !" ja sitten jo törmättiin. Uskon, että turvavyökin voi olla tosi vaarallinen, koska huomasin miten se oikeasti sattuu jo noin pienessä vauhdissa.  Me oltiin liikenteessä sillä pikkuisella Seatilla, niin iso auto ei varmaan juuri liikahtanutkaan, mutta Seatille se oli kuin seinä. Se mies nousi autosta ja soitti heti poliisille vaikkei sillä ollu mitään vahinkoja, ei ees naarmua. Linda huomautti asiasta niin se soitti taas poliisille, ettei tarvikaan tulla. Pikku Seat kärsi vähän. Ei mitään isoja vaurioita, mutta yllättävän paljohan se maksaa korjata, tonneja siis. Myöhemmin joku oli sen miehen puolesta soittanu, että se uskoo, että sillä on vammoja sen kolarin takia. Ehkä olis voinu ollakin, jos sen auto olis ees liikahtanu muttei siitä kuultu mitään enää sen jälkeen. Saatiin sellanen tosi kiva tummanharmaa tila-auto käyttöön korjauksen ajaksi ja nyt on jo Seat tallissa.

Pikkuinen ruttu tuli.

Monet miettii, miks jenkit on niin huonoja maantiedossa niin tässä on ehkä yks syy! =D Aika hauska Suomen kartta. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2019986

Ei tietenkään kaikki kuitenkaan huonoja ole. Yksikin poika kuuli, että oon Suomussalmelta ja tiesi että siellä käytiin iso taistelu toisessa maailmansodassa! Aika hyvin. Suomalaisillakaan ei oo yleensä hajuakaan, että Suomussalmi on olemassa.

Siinä kaikki taas tältä kertaa. Yritän kirjottaa pian muista asioista. Nauttikaa keväästä!

♥ Kiki