maanantai 23. marraskuuta 2009

Arkielämää


Nyt on mom ja dad toipuneet sikainfluenssasta ja minuun asti se ei onneksi tullutkaan! Tässä on nyt pari viikkoa kulunut ja melkolailla normaalin arjen merkeissä. Koulussa on ollut aika paljon testejä, quizzeja, projekteja ja sen sellaista. Saatiin grade reportit ja mulla on A viidessä, ja A- kahdessa aineessa eli ihan hyvin menee! Ei tarvi huolehtia, että YFU passittaisi minut Suomeen tai etten saisi osallistua aktiviteetteihin.

Marylandin YFU teki lauantaina 14.11. reissun New Yorkiin ja mehän lähdettiin myös mukaan. Herättiin viideltä ja ajettiin Marylandiin, josta täysi bussi lähti kohti New York Cityä. Se oli siis täynnä vaihtareita, vapaaehtoisia ja isäntäperheiden jäseniä. Osalle se oli ensimmäinen kerta Nycissä. Shoppailtiin vähän mm. China Townissa, 5th Avenuella ja Macy's:ssä ja käytiin katsomassa Christmas Spectacular Radio City Music Hallissa. Se oli tosi hieno. Koko paikka oli ihan luksusteatteri ja esitys oli mahtava. Esiintyjät tanssi, lauloi, luisteli ja lensi lavalla. Tanssijat oli tosi hyviä, mukana oli Radio City Rockettes eli kuuluisa naistanssijaryhmä. Siellä oli myös ainakin 30 joulupukkia tanssimassa! Tuli niin jouluinen mieli. Rockefeller Centerin luistelukehä oli jo jäässä. Vettä satoi aika paljon ja ruuhkan takia Manhattanilla kulku oli tosi hidasta. Joka paikassa oli joulukoristeita! Syötiin Carnegie Delin herkkuja taas! Eli söin 1/4 sandwichista ja juustokakkua. Ette uskokaan miten isoja ne leivät on! Tai ei siinä paljoa leipää olekaan, täytteitä 50 kerrosta! Sitten olikin jo aika lähteä takaisin kohti Marylandia ja sieltä kotiin Northern Virginiaan. Pohjois-Virginialaiset aina korostaa sitä, että ne on NOVA:sta (Norhern Virginiasta) eikä mitään landelaisia jostain etelästä. =)

The Radio City Music Hall ja muutamat taksit. :D

Radio City Music Hall sisältä. Timanttijoulukuusi, bling!

Sunnuntaina äiti ja isä soitti mulle! Oli ihana kuulla niiden ääni yli kolmen kuukauden jälkeen. On myös hyvä tietää, että kotona on kaikki hyvin vaikka kaikkia ihmeellisiä asioita onkin tapahtunut! Ollaan me siis sähköpostilla paljon yhteydessä oltu, muttei puhelimella. Luulin, että soittelu olisi vaikeampaa ja masentuisin sen jälkeen, kun tulisi niin ikävä mutta ei se niin vaikeaa ollutkaan onneksi. Pitää soitella useammin tulevaisuudessa.

Tiistaina oli Fall Sports Banquet koululla. Sinne tuli siis kaikki syksyurheilulajeja harrastaneet ja niiden omaisia. Kaikki toi jonkun jälkiruuan mukanaan. Minä leivoin brownieseja, yllätys! Kaikki yli 3.5 keskiarvon (4.0 on maksimi) omistavat saivat kunniamaininnan eli minutkin mainittiin. Saatiin myös Diplomit; normaalit ja 3.5+ GPA. Sitten siirryttiin kaikki joukkueiden kanssa eri paikkoihin. Me Cross Countrylaiset mentiin luentosaliin. Saatiin lahjoja kuten hupparit, kuvakollaasit ja kaikkea syömistä. Seniorit puhui valmentajista ja kaikesta, mitä Cross Country niille merkitsi. Jokainen seniori + minut myös esiteltiin koska ei olla täällä enää ensi vuonna. Coach Mangan puhui kaikkea minusta ja sanoi, että se aikoo ensi kesänä tulla Suomeen käymään ja meille kylään! Niillä vissiin ihan oikeasti on joku juoksijamiitti Keski-Suomessa. Yksi juoksijan äiti oli tehnyt kuvaesityksen (? en osaa suomeksi muuten sanoa mikä se oli) tietokoneella, jossa oli kaikkia kuvia miiteistä ja juoksijoista. Se oli tosi hieno! Kotiin palattiin kymmenen aikaan eli siinä aikalailla meni se ilta.

Perjantaina kävin Austinin kanssa katsomassa New Moonin! Se oli tosi hyvä, vaikkakin tykkään kirjasta enemmän. Silti ekaa leffaa paljon parempi ja huomasi, että budjettikin oli isompi. Sen jälkeen mentiin syömään Shiro's nimiseen japanilaiseen ravintolaan. Siellä oli Angela, Murphy, Danny, Erica, Jordan, Joe, Austin, Alex ja minä. Kaikki muut on tyttöjä paitsi Joe ja Jordan. Joella oli synttärit! Kokki valmisti ruuan meidän edessä ja liekitteli kaikkea, nakkeli kananmunia ja heitti katkarapuja miedän suuhun ja vähän sinne päin. Oli hauskaa! Sitten mentiin Dannyn luokse joksikin aikaa hengailemaan. Danny asuu ihan LBSS:n vieressä. Koulun ruokalan portit voi nähdä ovelta! Sieltä lähdettiin Austinin luo Alexin kanssa ja olin yötä. Aamulla Matt, Austinin isäpuoli (sen isä on Afganistanissa) oli jättänyt meille söpön kirjeen, jossa se toivotteli meille hyvät huomenet ja toivoi, että oli kiva ilta ja se jätti meille vähän rahaa, että voidaan mennä IHOPiin aamupalalle jos halutaan. Päädyttiin kuitenkin leipomaan chocolate chip cookieseja ja Hannah tuli naapurista kans käymään!

Austin. :)

Kokki, Angela, Murphy, Danny ja Erica Shiro'sissa. Meneillään "the volcano"!

Päivällä lähdettiin ajelemaan kohti Baltimorea, jossa olisi Shawnin eli Marylandin aluevalvojan yllätys 50-vuotissynttärit. Matkalla pysähdyttiin pariksi tunniksi Homestead Gardensiin ihailemaan kaikkia joulujuttuja. Siellä oli 50 erilaiseksi koristeltua joulukuusta ja kaikkia muita jouluaiheisia asioita. Oli jopa Obamakuusi, prinsessakuusi, oluttuoppikuusi jne. Sieltä ajettiin sitten yhteen hotelliin sunttäreille. Shawn oli tosi yllättynyt, vaikka vissiin tiesikin jo, että jonkinlaiset juhlat oli järjestetty. Synttärikakku oli maapallo ja kaikki pöydät oli eri maalaisia. Me istuttiin Saksa-pöydässä. Siellä oli myös Suomi-pöytä! Syötiin ja Steven, Shawnin poika, lauloi Shawnille kolme laulua. Se on tosi hyvä laulamaan!

Vauvakuusi Homestead Gardensissa.

Synttäripippalot.

Tänään olen vaan ollut kotona ja viettänyt rentoa päivää. Syötiin Ikeasta ostettuja lihapullia pottumuusin kanssa.

Huomenna meillä on Thanksgiving dinner Gourmet Foodsissa! Tein sinne viimekerralla kurpitsapiirakan. Tiistaina lähdetään koulun jälkeen kohti Chicagoa!

Kertokaa, jos haluatte, että kirjoitan jostain tietystä asiasta! Tai jos on kysymyksiä. :)
Kiki

5 kommenttia:

  1. Tuli mieleen kysymys tuohon Cross Countryyn liittyen, kun olen ens syksynä lähdössä YFU:n kautta Jenkkeihin puoleks vuodeks.

    Eli kuinka hyvä täytyy olla juoksemaan, että tuohon Cross Country-joukkueeseen pääsee? Harrastitkö sää jo Suomessa juoksua aktiivisesti? Että oliskohan mun mahollista päästä joukkueeseen siellä?

    Valitaanko siellä joukkueeseen esim. Cooperin testin tuloksen perusteella? Tollasia kysymyksiä tuli vaan mieleen, kun haluaisin alkaa tota Cross Countrya siellä Jenkeissä sitten ens syksynä harrastamaan. Cooperin testissä pääsen 2750m ja yleensä juoksen kolme kertaa viikossa 5-10 km lenkkejä.

    VastaaPoista
  2. Hups. Ton "että oliskohan mun mahollista päästä joukkueeseen siellä?"-lauseen piti tulla ihan tonne loppuun.

    VastaaPoista
  3. Ei tarvi olla minkäänlaista juoksukokemusta, että pääsee joukkueeseen. Sinne ei oo ollenkaan tryoutteja eli kunhan vaan ilmaantuu harkkoihin tarvittavien lomakkeiden kans niin kuuluu joukkueeseen. Varsity joukkueeseen pääsy on sitten eri asia eli silloin pitäis olla tosi hyvä (riippuen joukkueen tasosta tietysti).

    Mä en juossu Suomessa mitenkään säännöllisesti. Välillä en pitkään aikaan käyny ollenkaan lenkillä ja välillä saatoin juosta joka päivä Ei ollu silti mitään vaikeuksia joukkueessa pysyä muiden mukana. Ihan hyvä kuitenki, että sulla on juoksupohjaa, koska ainaki meidän joukkueessa juostiin varsityn kans välillä ja ne on Virginian State Championseja eli ihan huippujuoksijoita. Älä huoli, ihan varmasti pääset joukkueeseen! :)

    VastaaPoista
  4. Törmäsin sattumalta tähän blogiisi, ja oli pakko kommentoida. Tuli vaan sellainen kaipuu USAAN. Itse siis asuin 3 vuotta eteläisessä North-Carolinassa, eli siinä melko lähellä. Ja kuuluin meidän high schoolin cross country- ja track-joukkuesiin, ja meidän koulun värit on purple and white. Paljon yhtäläisyyksiä siis :) Sitä vaan piti sanomani että PIDÄ OIKEIIN HAUSKAA SIELLÄ JA NAUTI JOKA HETKESTÄ (kuten varmasti olet tehnyt)! (:

    VastaaPoista
  5. On tosiaan paljon yhtäläisyyksiä! Menen muuten näillä näkymin North Carolinaan käymään nyt joskus joulukuussa. :) Kiitos, lupaan pitää hauskaa ja nauttia kaikesta!

    VastaaPoista